1980-90-luku

VIIMEINEN JUNAVUORO KERAVALLE…

Suomen ensimmäinen rautatie Helsingin ja Hämeenlinnan välille otettiin käyttöön vuonna 1862. Liikenneyhteydet paranivat huomattavasti, kun rautatien myötä avautui uusi tehokas kuljetusreitti sisämaasta merelle. Porvoossa uusi ratayhteys herätti sekavia tunteita, sillä se merkitsi tappioita Porvoon kaupankäynnille. Kun syksyllä 1862 levisi huhu, jonka mukaan rautatietä suunniteltiin jatkettavaksi Tampereelle, Porvoossa huolestuttiin yhä enemmän. Porvooseenkin oli aika saada oma rautatieyhteys.

Ajatus esitettiin ensimmäisen kerran julkisesti Borgåbladetissa 9. lokakuuta vuonna 1862 ja seuraavana vuonna asiaa tutkimaan asetettiin toimikunta. Tässä vaiheessa ensisijaisesti mielenkiinnon kohteena oli tavarankuljetus henkilöliikenteen jäädessä toissijaiseksi. Valtiopäivät eivät kuitenkaan myöntäneet porvoolaisten hankkeelle tukea, mutta rata päätettiin kuitenkin rakentaa yksityisin varoin. Senaatille laadittiin lainahakemus ja vuonna 1871 porvoolaiset saivat luvan hankkeen aloittamiselle.

Rata suunniteltiin kulkemaan Porvoosta valtionrautatien pysäkille Keravalle. Maastotutkimusten perusteella projektia pidettiin varsin helppona Veckosken seutua lukuun ottamatta. Kauppaneuvos C.E. Åberg ja varakonsuli A. Eklöf perustivat yhdessä pietarilaisen valtioneuvoksen Wladimir Armfeltin kanssa rautatieosakeyhtiön ja radan rakentaminen aloitettiin 9. helmikuuta 1872 kivien räjäytyksellä Veckoskella.

Työ osoittautui kuitenkin huomattavasti arvioitua hankalammaksi ja sortumia tapahtui monin paikoin. Belgiasta tilatut kiskot osoittautuivat kelvottomiksi ja uudet kiskot tilattiin Englannista. Porvoon ensimmäinen asemarakennus valmistui vuonna 1873 mutta lopputuloksesta tuli niin vino ja hutiloiden tehty, että se jouduttiin purkamaan jo seuraavana vuotena. Sen tilalle rakennettiin uusi asema vuonna 1874 italialaista huvilatyyliä mukaillen. Tämä asema siirrettiin nykyisen rautatieaseman tieltä vuonna 1897 lähemmäksi jokea.

postikortti
Porvoon rautatieasema. Vanha postikortti. Vasemmalla näkyy nykyinen asemarakennus, taustalla oikealla sitä edeltänyt asemarakennus.

Useista vastoinkäymisistä huolimatta rata valmistui ja ensimmäinen koeliikenteen juna lähti Porvoosta 16. heinäkuuta 1874 klo 18.20. Kun rata oli tarkastettu, senaatti antoi luvan tavaraliikennettä varten ja viralliset avajaiset säännöllistä liikennettä varten pidettiin 18.11.1874. Pian avajaisten jälkeen Helsingin ja Porvoon välinen posti ryhdyttiin kuljettamaan rautateitse. Keväällä 1875 rautatie avattiin myös henkilöliikenteelle.

länsirannalle asti
Rautatie jatkui Länsirannalle asti. Valok. G. Christiernin

Junaliikenteen alkaminen Porvoon radalla ei kuitenkaan merkinnyt vaikeuksien loppumista. Ratapenger vajosi, juna juuttui talvella kinoksiin ja suistui raiteilta. Lisäksi yhtiön taloudellinen tilanne oli huono, sillä radan tuottamat tulot eivät kattaneet käyttökustannuksia. Rautatieyhtiö ajautui konkurssiin vuonna 1878 ja monien riitojen jälkeen rata huutokaupattiin vuonna 1887. Uusi yksityinen Porvoon rautatieosakeyhtiö ajautui sekin taloudellisiin ongelmiin ja niinpä vuonna 1917 Porvoon rautatie yhdistettiin Suomen senaatin päätöksellä valtionrautatiehen.

keskustan pysäkki
Porvoon keskustan rautatiepysäkki 1960-luvulla, valok. E. Nurmi

Porvoon rautatiestä muodostui Porvoon seudulle elintärkeä liikenneväylä. Junien kyydissä kulkivat niin maitotonkat, puutavara, posti kuin myös seudun asukkaat. Porvoon radan yhteyksiä käyttivät kymmenien kilometrien päässä asuva väki Pornaisia myöten. 1950-luvun alussa Suomen rautateille ilmestyi ketterä ja kevyt höyryveturin haastaja: nuorisomuodin mukaan lättähatuksi ristitty kiskobussi. Höyryveturi ja sen perään kytketyt matkustajavaunut olivat kallis ja kankea yksikkö tiheästi pysähtelevässä paikallisliikenteessä. 1960-luvulle tultaessa siniset lättähatut liikennöivät kaikilla Suomen radoilla, myös Porvoon ja Keravan välillä.

lättähattu
Porvoon rautatieasema. Edessä kiskobussi, jota kutsuttiin Lättähatuksi.

Samaan aikaan yksityisautot alkoivat yleistyä. Uuden suoremman ja parempikuntoisen Porvoonväylän valmistuminen vuonna 1979 nopeutti maantieliikennettä entisestään. Suora linja-autoyhteys Helsinkiin oli vakava kilpailija ratayhteydelle, joka kiersi hankalasti Keravan kautta.  Ajan myötä rautatie hävisi kilpailun autoliikenteelle.

rautatieasema1989
Porvoon rautatieaseman lipunmyynti 15.12.1989.

1970-luvun lopulla valtionrautateiden johdossa nostettiinkin esille Porvoon radan henkilöliikenteen lopettaminen. Porvoon seudulla oltiin yllättyneitä näistä suunnitelmista sillä junaliikennettä pidettiin olennaisena osana joukkoliikennettä ja sen kehittämistä. Porvoolaisten vastustuksesta huolimatta junaliikenne Porvoon radalla lakkautettiin: viimeinen henkilöjuna Keravalle lähti 30.5.1981. Viimeinen tavarajuna kulki 30.11.1990, minkä jälkeen Porvoon asema suljettiin. Muistona vanhan ajan junatunnelmasta nykyisin kesäaikaan liikennöi Lättähattu-museojuna.

 

Hannele Tenhovuori